Ollaan kuten Teuvo

Ja nyt en puhu hakkaraisista tai lomaneista, vaan Tegevistä, Teuvo-hevosestani. Havahduin siihen, että meillä olisi Teuvon elämänasenteesta ja periaatteista paljon opittavaa. Sallinette, että kerron hieman Teuvosta.

Teuvo on rento tyyppi. Se ei käytä ylimääräistä energiaa säätämiseen, vaan syö ja torkkuu aina kun mahdollista. Se syö kaikkea, paitsi homeista heinää, hassunmakuisia heppanameja ja ulkomaisia omenoita. Teuvo tykkää myös mansikkasiideristä. Töitä se tekee mukisematta ja hyvällä moraalilla, mutta ei kuitenkaan mitään ylimääräistä. Koska miksi pitäisi? Metsässä siitä on mukava samoilla, joskus vähän polun ulkopuolellakin. Siellä rentoutuu ja virkistyy. Joskus Teuvo oikein tosissaan innostuu, ja silloin se innostuu täysillä, vetää joskus jopa vähän överiksi. Mutta aika harvoin kuitenkin, eikä niin että siitä koituisi kenellekään mitään vahinkoa. No, ehkä kerran yhdelle tarhan aidalle.

Teuvo tykkää muista hevosista, etenkin ruunista. Tammoja se ei oikein ymmärrä, ihme vinkujadiivoja. Pasi on Teuvon paras ystävä. Kun ne ensimmäistä kertaa laitettiin kentälle tutustumaan toisiinsa, ne nuuhkivat vähän, piehtaroivat yksissä tuumin ja aloittivat riimuleikit. Mitäpä sitä sen kummempaa keuhkoamaan, kun toinen on todettu hyväksi tyypiksi. Joskus Teuvolle ja Pasille tulee riitaa ja sitten murjotetaan ilta, mutta seuraavana päivänä voidaan taas syödä samasta heinäkasasta, koska vaikka se toinen onkin joskus rasittava, se on kuitenkin ystävä.

Muihin hevosiin Teuvo tutustuu aina mielellään, nuuhkii innostuneena eikä koskaan vingu tai nosta etujalkaa ensimmäisenä. Jos joku tamma kiroilee sille aidan takaa kun syöjätär, tai yrittää vähän potkaista maastossa, Teuvo ei välitä. Ehkä se ei edes tajua, että jollain oli joku negaatio päällä. Teuvo pärjää myös yksin, silloin kun muita on maisemissa. Sille on ok, että muut hevoset laiduntavat jossain kauempana, tai että maastossa letka loittonee. Kunhan muut eivät häviä näkyvistä, sitten tulee vähän hätä. Iholla ei tarvitse koko ajan olla, kun tietää, että kaverit ovat pienen kirmaamisen päässä.

Teuvo ei haasta riitaa. Jos Teuvo haluaa syödä ja Pasi haluaa leikkiä, sitten leikitään ja yritetään syödä vähän kaikissa mahdollisissa väleissä. Teuvo sietää paljon härkkimistä ja häsäämistä muilta, mutta jos siltä menee hermo, se poistuu paikalta. Jos toinen vaan tulee iholle ja Teuvoa ei just nyt yhtään kiinnosta, se mulkoilee ja sanoo nätisti että meetkö jooko muualle. Jos sekään ei auta ja tilanteesta ei pääse pois, sitten se hermostuu ja kertoo mielipiteensä niin napakasti, että kaveri ihan todella tajuaa. Tässä voi toiseen vähän sattua, mutta Teuvo ei jää riitelemään, vaan häipyy paikalta jos toinen antaa asian olla.

Teuvo on aika hyvä tyyppi.

Näillä mietteillä elämässä eteenpäin, Emmi ja Teuvo

Artikkelikuvassa Teuvo ja Pasi. Tunnin olivat erossa niin piti heti ottaa menetetty yhteinen aika takaisin.

Teuvo lepuuttaa päätä

Mitä tuijotat? Mä lepuutan mun päätä ja Pasin satula on just sopiva tuki.

 

Mainokset

Keskiajan lumo

Edessä välkkyy Vanajavesi ja takana kohoaa Hämeen linnan satoja vuosia vanha siluetti. Ilmassa tuoksuu sepän ahjo, keho lähtee huomaamatta mukaan taustalla soivaan keskiaikaiseen rumpujen rytmiin.

Hämeen keskiaikafestivaali (entinen markkinat) on vastaavien tapahtumien joukossa autenttisuudellaan, miljööllään ja ohjelmallaan häikäisevä. Se on yksi vuoden suosikkitapahtumistani – samassa kategoriassa Horse Shown, Hevoset -messujen ja Kirjamessujen kanssa siis. Lisäksi se on minulle paikallinen tapahtuma, josta tekee mieli olla vähän ylpeä. Vuosia olen vaeltanut tapahtuma-alueella ja miettinyt, miten hienoa olisi saada olla mukana myyjänä, ja tämä vuosi on nyt toinen, kun tämä haave on toteutunut.

Kannattaa ehdottomasti tulla kokemaan ja aistimaan Hämeen keskiaikainen tunnelma itse!

Markkinarauhaa toivottaa kiertelevä kaupustelija Emmi Juhanintytär

Monikäyttöisyyden multihuipentuma

Puhelin maastoon mukaan, mutta se ei mahdu taskuun? Saanko esitellä, vyöpussi! Nyt ei siis puhuta siitä neonvärisestä 80-luvun vyölaukkuhirvityksestä, vaan viedään koko homma ihan uudelle tasolle.

Hämeenlinnalainen Rento Design valmistaa näitä vanhoista lehdistä festaripussin nimellä, mutta keksin heti, miten kätevä tämä olisi ratsastaessa. Puhelimet ovat nykyään isoja ja ratsastushousujen taskut pieniä, joten joku kikka tarvitaan, jos luurin haluaa pitää ratsastaessa mukana – ja maastoon ei kyllä ilman pitäisi lähteä. Pussin koko on noin 21,5 x 15 cm, joten sinne mahtuu reilun kokoinen känny, ja lisäksi vielä tarvittaessa esim. avaimet ja heppanameja. Pieni ensiapupakkauskin voisi mahtua, ainakin jos pussiin ei laita muuta.

Pussi kiinnitetään pikalukoilla vyölenkkeihin. Se istuu siinä hyvin, ja omissa ratsastushousuissani asettuu napakasti eikä hölsky. Pussi on littana, siinä ei ole ”pohjaa”, ja ehkä tämän vuoksi se ei häirinnyt myöskään sen puoleista kättä toisin kuin takintaskuihin tungetut kamat joskus tekevät. Varsin onnistunut tuote ratsastukseen siitä huolimatta, että sen suunnittelijoilla ei ole hajuakaan hevosista :D.

Käytän vyöpussia myös myyntitapahtumissa, joissa sinne saa kätevästi vaihtokassan, puhelimen ja kortinlukijan. Näin voin vapaasti vaeltaa ympäri osastoa eikä kassaa tarvitse vahtia.  Vastaavasti vyöpussi toimii myös ratsastuksenopettajilla ja valmentajilla, joilla pitää olla em. tavarat mukana kentällä tai maneesissa.

Vyöpussi on vahvaa kangasta ja etupuolella on muovitettu ote vanhasta hevoslehdestä. Aiheitä löytyy lipizzoista Polleen, tervetuloa tutustumaan! Pussit hupenevat taas kovaa vauhtia, joten jos löydät mieleisen niin ole nopea, nämähän ovat kaikki yksittäiskappaleita.

Mukavaa kesää toivottaa kauppiaanne Emmi

Verkkokauppaan

Vyöpussi maastossaTeuvo, Pasi ja vyöpussi.

Viisi vinkkiä jouhien keräämiseen jouhikorua varten

Nyt on hyvä aika tehdä jouhikorutilaus alkukesän juhliin. Koru oman rakkaan hevosystävän jouhista on varmasti arvostettu ja ilahduttava lahja niin syntymäpäivä-, rippi-, ylioppilas- kuin valmistujaisjuhlassakin. Toimitusaika koruilla on noin 4-5 viikkoa siitä, kun jouhet saapuvat meille, joten muistathan laittaa tilauksen tulemaan reilua kuukautta ennen juhlia.

Tässä viisi vinkkiä jouhien keräämisen ja lähettämiseen

1. Häntää ei tarvitse erityisesti pestä ennen jouhien ottamista, mutta toki sen on hyvä olla peruspuhdas 😊. Pinttyneen likaisia jouhia ei voi käyttää, tai ainakaan ne eivät ole erityisen mukavia korussa… Yleensä jouhet ovat puhtaimmat hännän sisällä, kun taas latvat ovat likaisimmat.

2. Leikkaa useita pieniä tupsuja eri puolilta hevosen häntää, niin siihen ei jää näkyviä lovia. Leikkaa etenkin hännän sisältä häntäruodon läheltä, näin jouhet ovat mahdollisimman pitkät.

3. Lähetä reilusti jouhia. Yleisimpiin korumalleihin riittää reilun 1 cm paksuinen nippu n. 35 cm pitkiä jouhia mutta jos mahdollista, napsi niitä kuitenkin reilusti. Liian likaiset ja lyhyet jouhet joutuvat hylkyyn ja jos jouhia on tosi vähän, koruun tarvittavaa jouhimäärää on joskus vaikea saada kasaan.

4. Älä käytä teippiä jouhinipun sitomiseen! Liimaisia jouhia ei voi käyttää. Käytä sitomiseen vaikka kuminauhaa, tai laita jouhet irrallaan pieneen pussiin.

5. Jos haluat korun edesmenneet hevosen talteen otetuista jouhista, joita on vähän, lähetä mielellään koko nippu. Näin voimme katsoa, minkälainen koru niistä on mahdollista tehdä, ja jouhia voidaan säästää mahdollisimman paljon. Yli jääneet jouhet saa halutessaan aina takaisin. Pienestäkin määrästä jouhia, myös harjajouhia, voidaan tehdä esim. korvakorut tai avaimenperätupsu.

Lisätietoja ja malliesimerkkejä

Mukavaa kevään odotusta kaikille!

Voihan inventaario!

Se aika vuodesta, kun olohuoneessa on vielä normaaliakin isompi kaaos ja kaikki tasot ovat täynnä tavararöykkiöitä. Eikö näitäkään mennyt joulumyyjäisissä enempää ja mihin olen tunkenut loput noista?

Tilinpäätös pakottaa inventaarioon kerran vuodessa, mutta kieltämättä se olisi syytä tehdä ainakin puolivuosittain. Minulla on aika hyvä kuva siitä, mitä tuotteita minulla on ja minkäkin verran, mutta totuuden nimessä on sanottava, että yllätyksiäkin tuli.

Läheskään kaikki tuotteet eivät matkusta mukana tapahtumissa ja saattavat päästä hieman hautautumaan kaappiin, jos liikkuvat verkkokaupasta harvakseltaan. Tallikylttejä olikin vielä jäljellä enemmän kun muistin, ja Heppatytön huoneita oli vähän huomaamatta mennyt kaupaksi. Joulun ajan tapahtumissa Henna K:n kengitysnaulakorut löysivät paljon uusia ystäviä, mutta näköjään varsin epätasaisesti. Korvikset loppuu ihan just! Oma lukunsa olivatkin sitten postikortit, jota oli minusta nyt enemmän kun olen niitä alun perin tilannut :D.

Inviksen myötä vahvistuivat myös ajatukset siitä, mihin suuntaan haluan tuotevalikoimaa kehittää. Nyt hoidetaan vähän tilaa kaappeihin ja sitten kevätuutuuksia tilamaan! En malta odottaa! Laitoinkin siis jotain erien viimeisiä kappaleita ja vanhempia tuotteita, mm. muutaman jouhikorun (!!!), tarjouskategoriaan ihan kunnollisilla alennuksilla, osan jopa alle puoleen hintaan.

Ja hei! Facebookissa on käynnissä su 22.1. klo 18 asti tuotepakettien arvonta – käy kommentoimassa suokkituotteesi ja osallistu :).

Tervetuloa kevät!

Innokkaana uuteen vuoteen lähtenyt kauppiaanne Emmi

Pelastus viime hetken lahjapaniikkiin

Helmikuun pitäisi olla vuoden lyhyin kuukausi, mutta jostain syystä joulukuu tuntuu siltä. Äsken oli marraskuu ja ensi viikolla on joulu, hupsista vaan.

Jos sinulla(kin) on vielä joululahjoja hankkimatta, tässä Raudikon Ruunan valikoimista muutama edullinen täsmävinkki. Toimitan ripeästi, ja jos Posti pitää omat lupauksensa, viimeistään tiistaina 20.12. tehdyt tilaukset ehtivät vielä jouluksi.

Kuka muka ei ilahtuisi, jos saa Polle-sarjiksesta tehdyn raha- tai meikkipussin? Hinnat alkaen 12 €.

1-fb-polle-kopio-custom

Kengitysnauloista tehdyt kaulakorut sopivat myös miehille. Edullisiakin ovat, esimerkiksi kolmen naulan kaulakoru 15 €.

1-kengitysnaula-kaulakoru-nahkanauha1-custom

Jos lahjan saajan korumaku ei ole selvillä, jouhista tehty avaimenperä on hyvä valinta! Hinnat 18-34 €.

1-avaimenperat-custom

Pipo heijastavalla painatuksella on sekä kiva että käytännöllinen lahja. Koot lapsille ja aikuisille, kolme väriä. Kotimaista työtä tämäkin :). Hinta 25 €.

1-pipo-pinkki-custom

Bonuksena, mitä itse haluaisin itseltäni lahjaksi? No juuri nyt tykkäisin kyllä kovasti näistä rautalankahevosista! Verkkokaupassa on myynnissä vielä kaksi hevosta (45 €), lisäksi muutama lähtee mukaan Kaapelin Jouluun viikonloppuna. Näiden kanssa kannattaa siis olla nopea, kuten hyvien hevosten kanssa yleensäkin!

Lahjaterveisin kauppiaanne Emmi

1-rautalankahevonen-iso-3-custom

 

Kuormasta syömättömyyden jalo taito

Olisi varmaan henkisesti helpompaa myydä muttereita. Minulla ei ole minkäänlaista intohimoa, jos ei erityistä inhoakaan, muttereita kohtaan. Sen sijaan hevosista pidän todella paljon, samoin kauniista ja hauskoista esineistä sisustuksessa ja jokapäiväisessä käytössä.

Voitte siis kuvitella, että uusien tavaroiden saapuminen myytäväksi on yleensä pieni itsekurin kehittämisen paikka. Jos ylipäätään vingahtelisin silkasta innosta, viimeisen reilun viikon aikana olisin vingahdellut jo neljä kertaa postipakettia auki repiessäni. Tuli sisustuslaatikoita, kengitysnaulakoruja, satumaisia joulukortteja ja rautalankahevosia. Pääni sisällä poukkoilevat iiihhh- ja oooohh-henkäykset samalla kun haluan pitää kaikki tavarat itse. Koska tämä kuitenkin on melko huono idea yrityksen elinkelpoisuuden kannalta, joudun käymään itseni kanssa toistuvia keskusteluja aiheista ”kaikkein hienoimmat jutut pitää jättää asiakkaille”, ”ihmisen tarvitsemien tablettisuojien määrä on rajallinen” ja ”tuo koru on ihana mutta ei taatusti sovi minulle”, joitain mainitakseni. Esitän kyllä hyviä vasta-argumentteja itselleni, mutta sanoisin silti järkevän minän olevan vielä voitolla tässä asiassa.

Joskus harvoin tulee kuitenkin hairahdus ja päädyn syömään kuormasta. Pari päivää sitten tämä kävi lähes vahingossa. Tapahtumaa edelsi muutaman sekunnin henkilökohtainen raivonpuuska koskien keittiön pöydällä levällään olevia kyniä, teippejä, pusseja, post-it-lappuja, esitteitä, käyntikortteja, niittejä, tarroja ja kumilankoja. Siispä tempaisin verkkokaupan varastosta (eli olohuoneen säilytyslaatikosta) yhden A.V. Thingsin vanhoista pihattolaudoista ja varusteista tehdyn sisustuslaatikon, ja viskelin pöydän tavarat sinne. Hetken lopputulosta katseltuani totesin, että tämä oli varsin perusteltu hankinta yritykselleni. Nyt sillä on säilytyspaikka kaikelle tarpeelliselle tilpehöörille, ja minä saan katsella hienoa laatikkoa myös työn ulkopuolella. Win-win, sanoisin!

Emmi, innosta vingahdellen

Niitä vasta-argumentteja, jos joku haluaa lainata:
”Paitsi tämä laukku.”
”Mutta kun Passionate Kemp <3.”
”Pistetään sopimaan.”

P.S. Tuotteiden oma käyttö huomioidaan yrityksen verotuksessa tuottona, kivoja tavaroita ei siis noin vain saa ”omia” yritykseltä itselleen tai kavereilleen ilmaiseksi. Tämä selvennyksenä asiaan perehtymättömille :).